Millaisille yrityksille digitalisaatio sopii?

Digitalisaatio – keinoäly – loikkasitä – digitätä. Taas sama kohkaus. Tulisivat tänne meidän toimistolle katsomaan, miten tämä digitalisoituminen ei ratkaissutkaan mitään ongelmia, toi niitä lähinnä lisää. Ohjelmistot ovat vaikeita. Teettävät töitä. Ei olisi pitänyt.

Saattaa helposti ajatella, että digitaalisuus on vain isoille yrityksille, joilla on laittaa enemmän resursseja ja henkilöstöä digiin. Silloin tällöin mieleen hiipii, ettei edes niille.

Joskus tuntuu, että digitalisaatiosta kuulee vain, miten jälleen jokin suuri hanke on epäonnistunut: Työt takkuavat, kun niihin liittyvät tiedot pitää syöttää useampaan järjestelmään, koska uudet ohjelmistot eivät kommunikoi keskenään. Mentiin ryminällä someen, mutta ei saatukaan tuloksia, koska ei tehty siellä mitään aktiivisesti. Jos suurempien resurssien isotkin epäonnistuvat, eihän pienten kannata edes kuvitella. Vai mitä?

Kuulemme digitalisaation epäonnistumisesta nimenomaan koskien suuria hankkeita, koska suuret hankkeet ja epäonnistumiset ovat ne, joista uutisoidaan ja puhutaan. Se ei tarkoita etteikö onnistumisia olisi, emme vain kuule niistä. Niin isot kuin pienetkin ottavat teknologiaa haltuun hyvin tuloksin.

Samat asiat kirjataan useaan eri järjestelmään ja aikaa kuluu. On tämä varmaan jollekin hyvä.

Ja vaikka välillä saattaa vaikuttaa myös siltä, että ongelmana on liikaa digidigiä, monesti varsinainen ongelma saattaakin olla, ettei sitä ole tarpeeksi. Ehkä valitut ohjelmistot eivät ole parhaat mahdolliset ja todella teettävät enemmän töitä kuin niillä olisi mitään syytä. Ehkä asioita todella tehdään enemmän käsin, kun digitalisaation vahvuutta eli automaatiota ei käytetä järkevästi. Digitalisaatio toimii ihan perinteisillä säännöillä: harva työkalu sopii jokaiseen käteen tai käyttötarpeeseen, mutta useimmiten sopiva väline kyllä löytyy, kunhan vain lopettaa tukkien pilkkomisen rautasahalla ja etsii jotain tarkoituksenmukaisempaa.

Spoileri: kaikenlaisille

Kaikki digitalisaation mahdollisuudet ovat pienenkin yrityksen ulottuvilla. Teknologia on koko ajan halvempaa ja helpommin saatavilla. Digitalisaatio auttaa jokaisen kokoluokan yrityksiä ja erityisesti pienempiä, sillä niissä automaatio lisää ihmisresursseja henkilöstöä kasvattamatta, kun nykyisten tekijöiden aikaavieviä rutiineja automatisoidaan.

Pitää muistaa, ettei digitalisaatio ole mikään taikasauva, jonka heilautus lausumalla ”digidi-digidi-duu” muuttaa ongelmat prinsessavaunuiksi. Digitalisaatio ei myöskään tarkoita pelkästään tietokoneiden lisääntynyttä määrää. Vanhan vitsin mukaan muutosvastarinnan pitäisi olla Suomen kansallislintu, mutta ei voi tuudittautua siihen, että kun ohjelmistot ja muu digidigi on hankittu, voi ja pitää saada tehdä asiat kuten ennenkin, vain vähemmällä työmäärällä. Koko ajattelutavan on muututtava.

Ei digitalisaatio sovi näin pienelle yritykselle, se on isompien juttu.

Mitä kuulostaisi, ettei yhteistyökumppanin kanssa käytävän palaverin matkoihin enää hukkuisi tunteja, vaan hyvien syksynloppujen toivottelun jälkeen olisi jälleen heti työn ääressä? Myös etäpalaverit ovat digitalisaatiota, eikä niiden tarvitse olla läppäriä ja webbikameraa hurjempia.

Tulevaisuus on joka tapauksessa yhä enemmän digitaalinen ja automatisoitu. Ajatus siitä, että voi jäädä kyydistä, on unohdettava. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit valitsevat ne, jotka kulkevat ajan tasalla. Vähissä ovat he, jotka katsovat puhelinnumeron paperisesta puhelinluettelosta soittaakseen veivipuhelimella. Mitähän niillekin tapahtui?

Yhdellä sanalla: kaikenlaisille. Kahdella: myös pienille. Kolmella: siis ihan kaikille.

◊ ◊ ◊

Kirjoittaja Lauri Puiseva on Elidon markkinointiasiantuntija ja storyteller, jonka vapaa-aika kuluu myös tarinoita kertoillessa. Lauri laski kätensä näppäimistölle ensimmäisen kerran 80-luvulla, eikä ole sen jälkeen lopettanut.



Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *