Kristallinkirkasta I/II

Uskottavin tapa ennustaa lienee kristallipallo. Teelehdet ja kahvinporot ovat vanhanaikaisia kun tee on pussissa ja kahvi suodattimessa, kämmenen elämänviivaa voi nokkelasti pidentää tussilla, ja korteissa talo voittaa aina. Mutta kristallipallolla ennustaminen, siinä sitä on sellaista nykypäivässäkin kiehtovaa perinteistä mystisyyttä. Valot himmenevät kahistessa uutimien, suitsukkeen käry kirvelee korvissa ja pöydän toisella puolella istuva asiantuntija selvittää kurkkuaan. Ledivalaistun arvauslasin kajo heijastuu toimitusta tarkkaan seuraavien kasvoille.

Aiemmin katsottiin menneeseen, nyt tulevaan. Google ennusteli kansainvälisten asiantuntijoidensa suilla hiukan alkaneen vuoden tulevia markkinointitrendejä. Onhan se tietysti niin, että ennustus tässä tapauksessa pohjaa ehkä hieman enemmän nouseviin trendeihin ja valistuneita arvauksia vahvempiin tulkintoihin markkinoinnin kehityksestä, mutta ei pidä vähätellä kristallipalloennustajankaan kylmäluentataitoja.

Saattaa kuulostaa siltä, että tässä ei nyt luotettaisi Googlen näkemykseen, mutta se johtuu täysin henkilökohtaisesta näkökohdasta. Selitän tarkemmin, kun saavumme sille leirinuotiolle.

Ilmestyksiä kämmenellä

Vaikka mobiililaitteet haukkaavat käyttölähteistä leijonanosan, laahaavat ne konversioissa jäljessä. Tulosta tulee siis edelleen paremmin varsinaisilla tietokoneilla surffaavien keskuudesta. Tietenkään leirit eivät ole näin erotellut, ja monet surffaavatkin molemmilla. Ei liene varsinaisesti harvinaista sekään, että suunnittelee ostoksia ja hankintoja liikkeessä puhelimella, mutta hoitaa sitten lopullisen oston kun pääsee oikean näppäimistön ja hiiren ääreen.

Mobiilimarkkinoinnin kitkattomaan käyttäjäkokemukseen Google tarjoaakin ehdotuksia, joista AMP eli Accelerated Mobile Pages on Googlen oma standardi, joka on saanut osakseen paljonkin kritiikkiä, jonka mukaan se on osa Googlen netinvalloitussuunnitelmia. Myös muut ratkaisut saavat kohdan tuntumaan lähinnä Googlen omalta mainokselta, sillä ”ennuste” on käytännössä, että ”käyttäjät odottavat mobiilissa sujuvuutta”. No jo oli kaukonäköistä. Melkein on kuin horoskooppia lukisi.

Hey Google, write me a blog

Ääniassistenttien käyttämisestä Googlen Espanjan-edustaja maalailee, miten käyttöhetken tunnetila tunnistamalla voidaan tarjota merkityksellisempiä ja välittömämpiä kokemuksia. Ja koko ääniassistenttikysymys on se suurin kompastuskivi. Tervetuloa henkilökohtaisten näkökohtien leirinuotiolle. Täällä Kumbaya säestyy kitaran sijasta kitarisoilla.

Mitä ilmeisemmin jossain päin maailmaa on ääniassistentteja ja kielialue, jossa ääniassistentit toimivat tarpeeksi luotettavasti ja tasavarmasti, jotta niistä on jotain hyötyä. Se olisi hienoa futuuria se. Oma Hey Googlenikin toimii ennustettavasti, nimittäin sillä tavalla, että yhdeksän kertaa kymmenestä olisi pitänyt vaan alunperinkin naputtaa peukaloilla eikä yrittää huudella puhelimelle.

Tietysti aina jonkun muun syy, mutta hirvittävän vaikea on hyväksyä englantinsa olevan muka sellaisella tasolla, että kerta toisensa jälkeen ja myöhemmillä kerroilla erittäin. Tarkasti. Artikuloiden. Sanan ”candle” tulkitaan olevan ”scandal”. Turhautuneena sitä lopulta ajautuu laittamaan ääniassistentin kuuntelemaan ja alkaa sättiä. ”Uninstall yourself” toi vastauksena ohjeita siihen, miten poistaa omat tiedot internetistä. Seuraavana päivänä sama komento antoikin neuvot ääniassistentin kytkemiseen pois päältä, joka siis oikein olikin ja olisi pitänyt tulla jo ensimmäisellä kerralla. Ja haukkujen eskaloituessa assistentti ei enää edes pysynyt perässä siinä, kenen käskettiin tehdä mitä, ja vastauksena oli auttavan puhelimen yhteystiedot.

Mad Max Beyond Googledome

Alexasta, Siristä tai Cortanasta en osaa sanoa juuta tai jaata, mutta erityisen luottavainen en ole. Ei. Jos ei ole maailma vielä valmis, eivät ole ääniassistentitkaan. Suomeksihan moiset eivät toistaiseksi käytännössä edes toimi, Siri jotenkin mutta luvatusti ei juuta tai jaata, ja selvästi myöskään englanniksi eivät ole erityisen hyödyllisiä. Näin yleistin henkilökohtaisesta käyttökokemuksesta globaalin totuuden. Näin. Kätevää.

Tietysti jos ei yleistä lopputulosta hatusta vedetystä empiriasta, voi tutustua vaikka tutkimuksiin ja testeihin, kuten Loup Venturesin vuosittaiseen ääniassistenttien älykkyystestiin. Sen mukaan voittaja on Google, joka ymmärsi annetut tehtävät 100% osumisprosentilla, ja vastasi oikein lähes 93% tarkkuudella. Joka on aika tarkkaan täysin päinvastaista, mitä aiemmat neljä tekstikappaletta ovat antaneet ymmärtää. Eli mitä ilmeisemmin vika on itsessä ja sietäisi taas vaan mennä omaan komeroon häpeämään.

Toivottavasti osaavat tulkita oikein käyttö- ja myöhemmän hetken tunnetilaskaalaa turhautuneisuudesta ja digiraivosta tyhjään, epävarmaan apatiaan, kun räätälöivät kokemusta.

Pikkunälästä pitopöytään

Yhä lyhyemmät ja lyhyemmät videot leijuvat kristallipallosta kohti näkökuulia. Ilmeisesti keskimääräisen ihmisen keskittymiskyky on noin viisi sekuntia, ja tätä pitemmät jutut alkavat mennä harakoille. Tämän takia elokuvatrailereilla on nykyään kaksiminuuttisensa alussa traileritraileri, muutaman sekunnin tiivistelmä itse trailerista. Että tässä mainos siitä mitä tuleman pitää, etkö innostunutkin nyt katsomaan tämän tulevan elokuvamainoksen, kannattaa jaksaa tapittaa!

Ennustelistassa käytetään videon pituudesta termiä snackable eli naposteltava. Se on sinällään ihan hyvä termi ja päämäärä: kaikenlaisen turhan tauhkan siivoaminen materiaalista on pelkästään hyväksi. Esimerkiksi suuressa osassa erilaisista ohjevideoista on reilusti yli puolet tyhjäkäyntiä. Tulin youtubeen etsimään ratkaisua ongelmaan, enkä halua kuunnella omaa ääntään rakastavan ohjeistajan jaarittelua. Naposteltavampaa, kiitos. Naposteltavampaa! Selvästi tähän rakoon onkin tullut jo kiilaajia, jotka ovat ymmärtäneet ongelman. Esimerkkinä tästä Ian Hubertin Lazy Tutorials, jossa ohjeistetaan minuutin mittaisin tehtävin Blender-mallinnusohjelman käyttöä ”laiskoille”, mutta joissa vitsinomaisesta ja naposteltavasta lähestymistavasta huolimatta kerrotaan kaikki tarvittava ja lopussa vielä esitetään ohjeen lopputulosta elokuvalaatuisessa loppukäytössä.

Ja jos ei aina hae ihan kertahaukattavaa välipalaakaan, niin ainakin jonkinlaista kultaista keskitietä sipsien ja pahvisen runsaudensarven välistä.

Ei ole mikään ihme, että jos tyhjäkäynti on ongelma materiaalissa, jota vastaanottaja erikseen etsii ja tietää haluavansa, se todellakin on ongelma materiaalissa jota vastaanottaja ei vielä tiennyt haluavansa tai ainakaan pyytänyt. Ennustajat vihjaavatkin pienistä katkelmista kohteelle räätälöityjen ja sen ehdoilla suunniteltujen, lyhyiden ja nopeiden mainosvideoiden yleistyvän.

Vatsa naposteltavaa täynnä onkin hyvä pitää pieni sulattelutauko. Palaamme pöydän ääreen ilta-aterialle.

◊ ◊ ◊

Kirjoittaja Lauri Puiseva on Elidon markkinointiasiantuntija ja storyteller, jonka vapaa-aika kuluu myös tarinoita kertoillessa. Siitä sinisestä eli oikeasta Cortanasta olisi paljonkin sanottavaa.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *